Hei! Tänä kesänä on saanut ladata itseensä kesän kauneutta ja lämpöä yllin kyllin tulevan syksyn ja talven varalle: käydä kesäteattereissa, taidenäyttelyissä, konserteissa, sun muissa tapahtumissa, käydä kalassa, syödä kalapottuja ja viettää aikaa läheisten kanssa.
Aurinko ja kesäinen sää - vilpitön ilo!
Miten pysyä rauhassa itsenään, kun maailma myllertää ympärillä, eikä kaikessa tapahtuvassa ole mitään järkeä ja mieltä?
Olen huomannut, että tarinateatterissa on taikaa. Se tuo erilaisia ihmisiä yhteen. Se sykähdyttää ja ilostuttaa, hätkähdyttää ja hämmentää, hauskuuttaa ja herkistää. Tarinateatteria tehdessä ja sitä katsoessa tunteet ovat hyvin eläviä, ilo on riemuisaa, nolous on käsinkosketeltavaa, rakkaus roihuaa ja suru viiltää syvältä.
Oleminen ja eläminen on tällä hetkellä vähän - tai paljon - nihkeää. Herkästi tulee jäätyä uutisten, somen tai pelien vangiksi sinisen valon ääreen. Olo on kuin seisovassa vedessä. Uskon kuitenkin, että jonkin verran voimme itse vaikuttaa siihen, millaiseksi tämä aika itse kullekin muodostuu.
