Kaikki vaikuttaa kaikkeen!

Kävin ystäväni luona lounaalla ja keskustelumme oli niin inspiroivaa, että kotiin tultuani sain tartuttua keskeneräisiin töihin ja muun muassa kalenteroitua vihdoin tämän kevätkauden kurssejakin. Niin että tervetuloa vaan ilmoittautumaan kursseille!
Olen aiemminkin huomannut, että kun teen jotain erilaista, kuten äskettäinen käynti ystävän kanssa neuleleffassa tai vaikkapa taidennäyttelyssä, tai niinkin arkinen tapahtuma kuin käynti mammografiassa, eli poistuminen omasta elinpiiristä ja käynti ns. ihmistenilmoilla, ehkä istahtaen jopa kahvikupposen äärelle ihmisvilinässä antaa sykäyksen myös viedä jotain keskeneräisiä asioita eteenpäin. Voi saada inspiraation vaikkapa tarttua vesivärisiveltimeen tai piirrellä mindfulnesstyylillä luonnoskirjaan tai vanhoihin pohjiin. Jokin näyttely saattaa ruokkia omaa luovuutta niin, että ihan kuin huomaamattaan on hakeutunut kotonakin maalausvälineiden äärelle ja hupsista vaan, jotain uutta alkaa syntyä, kun antaa vaan luovuudelle mahdollisuuden.
Taiteilu voi olla pientä tai suurta, vaikka luonnoskirjan sivuille tai isolle kankaalle. Siinä hetkessä on aina jokin siemen toteuttaa myös jotain tärkeää itsestään ja itselleen. Voi kunpa muistaisi, hoksaisi aina antaa tilaa myös itsensä toteuttamiselle! Siitä tulee yleensä mukava olo ja akutkin latautuvat kuin itsestään.
Itselleni myös käsityöt ovat tapa toteuttaa itseään ja omaa luovuuttaan, tosin käsityön tekeminen on luonteltaan pitkäjänteisempää, joskin aina myös hyvää oloa ja aikaansaamisen iloa tuottavaa. Uskon että kaikenlainen vuorovaikutus, yhdessä kokeminen, aikaansaaminen ja uuden luominen ruokkii meissä jokaisessa asuvaa oppivaista ja sosiaalista olentoa. Ehkä siinä vuorovaikutuksessa myös aina uudelleenohjelmoidumme siksi, millaisia pohjimmiltamme olemme. Inspiroidumme itseksemme.