Tarinateatteri

Tarinallisuus on osa meidän elämäämme ja tarinat luovat maailmaamme. On väliä sillä, millä tavalla tarinamme tulevat kuulluksi ja sillä, että osamme kuunnella toistemme tarinoita. Jokainen tarinateatterissa kuulemamme tarina tai tunnelma on totta kertojalle ja sillä tavalla arvokas. Siksi on tärkeää, että sen esittäminen näyttämöllä tapahtuu arvostavasti ja kunnioittaen. 

Tarinateatteri on yhteisöteatteria, jossa yleisö kertoo itselleen tapahtuneita asioita ja ne tehdään näkyväksi näyttämölle tarinateatterille ominaisin improvisaatioon perustuvin työmuodoin ja tekniikoin näyttelijöiden, ohjaajan ja muusikon kesken. Kertoja saa kuin lahjana kertomansa tarinan takaisin esityksen muodossa. Olennaista tarinateatterin tekemisessä on läsnäolo, yhteys, vastaanottaminen, kontakti, kuuleminen ja kunnioitus. 

Tarinateatteri perustuu improvisaatioon. Se on osallistavaa ja soveltavaa teatteria. Tarinateatterin juuret ovat Jonathan Foxin 1970-luvulla perustamassa Playback Theatressa, jonka perustana on mm. suullinen tarinoiden kertominen, psykodraama, sosiodraama ja kokeileva yhteisöteatteri. 

Tarinateatteriesityksessä näyttelijät esittävät yleisön kertomia tositarinoita ja -tunnelmia ohjaajan valitsemalla tekniikalla. Tekniikoita, niin kuin ryhmässä olemista ja tulkintaakin harjoitellaan etukäteen näyttelijöiden ja muusikon kanssa paljon. Tavoitteena on luoda turvallinen tila kaikille osallistujille, mutta ennen kaikkia kertojalle, joka saa kertoa oman tarinansa ja nähdä sen uudelleen esitettynä näyttämöllä. Keskeistä on kertominen, ymmärtäminen, kuulluksi tuleminen ja arvostus.